logiikkaa

Älkäämme kuvitelko että löytäisimme enää mitään olennaisesti uutta, joka muuttaisi elämän logiikkaa,kun louhimme ihmeitä irrallisen kunnianhimomme sokaisemina.
Raavimme todellisuuden pintaa, luomme ympyrän laidalle oman siirtolamme,
portin seuraavalle epätodellisuuden tasolle.
Siellä tottumus on kaksin verroin raskaampi ja tarvitsee kahdesti korjaussarjaa.
Siinä aikuisen on suru luopua leluistaan.

Etuoikeus, hyvä ystävä rakkain, kovin tärkeä minulle. Pysy siinä vierellä, me kohta jutellaan.

Tee toiselle niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän. Siinä on totuuden ydin.
Kaikki muu on ihmeen monimuotoisuutta.
Tämä on ihanteellinen tila, absoluutti.

Näinä "individualismin" aikoina emme tavallisesti odota toisten tekevän hyväksemme mitään.
Emme toivoisi että ystävämmekään olisi meitä kohtaan katkera sen vuoksi että emme
tyydyttäisi tämän odotuksia.
Ymmärrämme ettei kehotus vaadi meiltä lähtökohtaisesti muuta kuin että emme tekisi toiselle mitään mitä tämä ei tahtoisi itsellensä tehtävän.
Nämä kaksi, aktiivinen ja passiivinen tapa olla olematta tuhoava, jättävät
ääripäissään väliinsä valtavan suuren liikkumavaran ihmisen persoonallisuudelle.

Meille on annettu sydämen käyttöohje, jonka avulla saamme tietää mitä meidän tarvitsee tietää.

Kaaos on looginen. Ihminen läpinäkyvä.
Mieletön se joka meni piiloon, on siellä kokonaisen elämän ja kärventyy kuitenkin.
Romukaupunkilasilabyrintissä sielut surffaa toistensa lomassa osuen kovasti toisiinsa.
Avaruuden tomu, tähdet ja planeetat, valovuodet vedossa meissä.

Eläköön!

Kirje poliitikoille

Vanhojen ikäpolvien toteuttaman kapulakielipolitikoinnin alta nousee uusi nuori polvi luonnollisempine arvoineen.
Vanhojen virheistä ollaan opittu mm. rehellisyydestä, emme tarvitse kiertoilmaisukieltä kun ei ole kierreltävää.

Meidän ei tarvitse valehdella kun puhumme totta.
Olemme oppineet että on ihmiselle terveellisempää olla rehellinen . Emme kai haluaisi esittää olevamme tyhmiä.

Kun olemme rehellisiä, voimme todeta että jokainen hallituksen jäsen saa liian paljon palkkaa.
Ei siksi, että olisimme kateellisia heidän tulojensa tähden
Vaan koska olemme ihmeissämme heidän päätöstensä edessä. Jos työmotiivi ei ole taloudellinen , itse työ tehdään paremmin.

Paikkaansa puolustavan poliitikon ei ole mahdollista tehdä todella progressiivista työtä rakkaudelliselta pohjalta koska tämä toimintatapa palvelee jo sitä herraa joka ei etsi mitään ja estää näkemästä.
Niin tekee yhtälailla mikä tahansa toimintatapa, joka haluaa pitää kiinni ansaituista eduista , luoda omat sääntönsä
ja ajatella miten itselle sopii.

Siinä yritetään istuttaa muuta maailmaa oman muotin alle, eikä itseä ympäröivään todellisuuteen.

Tehkää rakkaudelle palvelus ja lopettakaa kuoleman kumartaminen inhimillisiä ratkaisuja tehdessänne.
Enkä tarkoita tällä sitä ettei inhimillisistä arvoista tulisi välittää , vaan sitä , päinvastoin , että todellisuudessa henkilökohtaisella kuolemanpelolla on suora yhteys viettiemme kautta valintoihin joita teemme , ja jos
teemme niitä toisten puolesta , olemme psykofyysisesti
Jumalan alueella ja siksi äärimmäisen vastuullisessa asemassa.

Nuorten sukupolvien yhteiskunnallisessa ja hengellisessä tiedostamisessa on tapahtumassa maailmanlaajuisesti vallankumouksellinen murros, jota te ette näe ettekä käsitä kun teillä on niin kova kiire pitää entistäkin teennäisempää rakennelmaa kasassa.

Teidän voimasuhdetotuutenne on suora viiva.
Voi teitä, sukunne jatkajia. Ympäri mennään, tullaan
yhteen, kaikkialla on avaruus.

Mustan aukon vetovoima on verrattavissa haluun, lähietäisyydellä poliitikon haluun.
Valehtelu tukehduttaa pään ja sen sisäiset sähkövirrat.

Teomaaninen esimerkki:
Olette hyväksyneet puolestamme ruokateollisuuden geenimanipulaatiota koskevia lakeja, jotka ottavat käytännössä ihmiseltä pois vapauden valita tahtooko itse olla osallisena tällaisessa jumalattomuudessa.
Kaikenlainen geenimanipulointi on vastoin luonnollista kiertokulkua, johon ihmisen ei tulisi käydä käsiksi.
Varsinkin kun motiivina on taloudellinen hyvinvointi, voidaan katsoa että tässä yritetään ohittaa ihmisen itsensä ja koko ihmiskunnan henkinen haaste ja velvollisuus, tulla toimeen itsensä ja oman ympäristönsä kanssa.

Nuoret kyllä tulevat ja korjaavat teidän jälkenne, sen mitä on vielä korjattavaa. Te voitte aloittaa jo nyt työskentelemään sen eteen että sielunne saisivat rauhan.

Tavallinen kansalainen tekee työtä jatkuvasti egonsa kanssa selviytyessään jokapäiväisessä sosiaaliverkostossaan ja itseään ympäröivässä kontrollikoneistossa. Se on henkisesti terveellistä
käytännönharjoitusta sielullisten haasteiden arvottamisen kannalta.
Kansalaisen moraalinen silmä kehittyy.

Mutta oppaan, ison veljen, hallituksen tai ihan miten vaan täytyy olla oikeudenmukainen.
Se ei voi alentua haluissaan käytännön tasolle, antaa emootioidensa päättää valintoja toisten ihmisten puolesta.

Mitä jos Jumala olisi ailahteleva, ylpeä, vilpillinen, pelokas, turhamainen ja ahne jakaessaan meille oikeutta omantuntomme kautta? Emme voisi luottaa edes valheidemme syntyperään.

Ihminen on luomassa geeniteknologian kautta omaa syy-seurausulottuvuuttaan, missä ei ole todellisuuden kanssa mitään yhteistä, paitsi verrokkina syvemmän asteen vääristymästä.

Seuraukset ovat arvaamattomia, niin kuin valheen yleensäkin.
Raskasta on kantaa avaruus ihmisen omissa käsissä.
Olemisen tiheys harvenee, painovoima kasvaa, vaikeus valintojen välillä.

Ilman korkeampaa moraalista verrokkia meillä ei ole absoluuttista ihannetta johon suhteuttaa itsemme ja toimintamme nykyhetkessä.
Meiltä puuttuu kestävä pyrkimys jota kohti ojentua teoissamme ja jolta ottaa vastaan armo epätäydellisyydessämme.
Armo on kuitenkin hyödytön, jos emme osaa pitää sitä hyvänä ja vaihtelemme pyrkimyksiämme korkeamman kustannuksella.
Kun tutkimme syvällisesti irrallisia toimintamme motiiveja, voimme päätellä onko niiden takana yhteinen hyvä vai henkilökohtainen etu.
Tavallisen kansalaisen täytyy tutkia hyvin paljon toimintansa motiiveja selviytyäkseen järjissään jokapäiväisen elämän luomissa puitteissa.
Tämä kehittää ihmiselle itselleen eräänlaista syvällistä silmää.
Sen katse on terävä niin kuin sydän on nöyrä.



Rakkain terveisin - unennäkijä

Ken ei tunne historiaa

Miten on ihmisen laita?
Sen soisi olevan eliö, joka luo sisäisestä ulospäin.
Antaa ennemmin kuin ottaa, kasvaa ennemmin kuin kuolee.
Meillä on mahdollisuus luoda maan päälle paratiisi sydämestämme käsin.

Mutta me myös johdumme olemaan uskomatta siihen mitä se näkee tai
minkälaisia henkisiä kykyjä se vapauttaa.
Opimme olemaan luottamatta hahmottelukykyymme puhumattakaan
mielikuvituksen systemaattisesta syrjinnästä.

Lasten kykyä tuntea ihmisen hengen luonnolle ominaisia olemisen tapoja
sekä kykyä aavistella totuuksia on aliarvostettu rankalla kädellä.
Onko lapsen perusturvan tarve ja ilmaisutaidon puute tahdottu kenties
sekoittaa ymmärryksenpuutteeseen?
On helpompi alistaa ja manipuloida, jos toinen on heikommilla ajatustensa
ilmaisemisessa, huonompi väittelijä.

Tähän mielestäni perustuu myös koko ihmisen onnettomuus.
Manipuloitumiseen.
Joko itsensä toimesta, suoraan jonkun toisen toimesta tai epäsuorasti mutkan kautta.

Tiedon, mielikuvituksen ja hahmottelukyvyn puute rajoittaa mahdollisuuksia arvioida
itseään taikka ympäristöään.
Uskon puute piilottaa ihmisellä syyn luottaa hyvään itsessään.

Nyt on joka pojalla mahdollisuus täyttää päivänsä ahmimalla valmiita unelmia, haluamallaan tavalla sommiteltuina, juuri oikealla tavalla koristeltuina.
Meidän on äärimmäisen helppo ottaa taukoa luomisen kunnasta ja
suorittaa masturbaatiota hetki itseksemme, ottaa uudestaan, ottaa taas
ja kohta jo pilkata omaa viatonta ja kaunista menneisyyttämme, missä
saimme vielä jotain aikaan, koimme ansaittuja onnentunteita ja hyvää tahtoa rakkaimpiamme
kohtaan.

Kun lapsi jättää vanhempansa, on hän vastuussa itse itsestään ja rajat, joiden merkityksiä
emme ehkä lapsuudessa vielä ymmärrä, ovat omissa käsissämme.

Ihmiskunta on sallinut itsensä kehittää rakenteellisia harhoja, joihin se kuvittelee hyvinvointinsa
perustuvan.
Elintaso, ulkonäkö, voiton-tavoittelu, lääke-teollisuus, uhka-kuvat.

Me itse teemme todeksi valtavan koneiston, joka jatkaa riistoa ja manipulointia,
Ihmis- (henki)lön yksinkertaistamista .Olemme luovuttaneet yksilön autonomiamme(itsemääräämisoikeutemme) väärille herroille ja
luulemme toteuttavamme vapaasti itseämme täyttäessämme meille
ojennettuja tarpeita.

Niin kuin palvelut monipuolistuvat ja siirtyvät kohta seuraavalle tasolle,
muuttuu samaan toimintaan vaadittava henkinen kestävyys tällöin tarpeettomaksi.
Kyky selvitä henkisesti haastavasta tilanteesta on henkistä tietoisuutta.
Sen rikkaus vähenee kun aineelliset mahdollisuudet ottavat vallan.

Yhteiskunta suosii tätä. Sen hallitsijat ovat manipuloituneita edustamaan vääriä arvoja.
He tekevät samaa myyrän työtä kuin mekin ajaessamme omia asioitamme ja antaessamme
lopussa oman roposemme Sheriffin taskuun.
Se Sheriffi on kaikki mihin oma henkinen heikkoutemme ulottuu näin globaalissa maailmassa.

Jos ihminen alistuu toisen ihmisen valtaan, hän luovuttaa autonomiansa pois.
Nyky-yhteiskunnassa yksilö on näennäisesti autonominen, mutta hän on pakotettu
mutkan kautta tietynlaista suuntaa kohti.

Yhtiöt, ympäristöarkkitehtuuri(ympäristörakennustaide), infrastruktuuri, erilaiset lakipykälät
lisääntyvissä määrin suosivat ja kehottavat yksilöä suostumaan erilaisiin sopimuksiin, joiden puitteissa on näennäisesti mukava elää.

Autonomia on ihmisen mielenterveyden pohja, oma tahto. Ilman sitä ihminen estää
itseään näkemästä itseään ja sitä kautta ympäristöään, kokonaisuuksia, mitään.

Tänä päivänä kun todellisen individualismin ahtaalle ajaminen on maailmanlaajuisesti
valloillaan valtioiden taloudellisten intressien vuoksi sekä globalisaation tehdessä sen
täydellisesti mahdolliseksi, on meillä entistä suurempi vastuu mielenterveydestämme
ja siitä miten annamme ajatustemme meitä pompottaa.

Valtion Sheriffin osuutena ilmenee se vastuuttomuus millä hallitukset pyrkivät
antamaan oikeuksia yhtiöille(Lex Nokia) ja suosivat talouskasvua kannattavia
ratkaisuja sekä suuryritysten valtaa.
Yrityksen tulisi kasvaa kunnes se on elinvoimainen, tuottaa yhtä paljon kuin kuluttaa.
Yksilön henkiset ja humanitääriset tarpeet on jätetty härskisti taka-alalle.

Globalisaation täydellistymisen myötä tilanne on kiristynyt
niin että yksilöllä ei käytännössä ole enää mahdollisuutta
paeta erakkoon.
ihminen on käytännössä syvemmällä tavalla orja kuin
fyysisesti orjuutettuna koska se on loppu kädessä itse valinnut kahleensa.

Väestönkasvu on omiaan lisäämään sitä harhaa että maailmantila ei olisi yksilön itsensä vastuulla yhdessä muiden kanssa.
Se päinvastoin korostaa ihmisen tehtävää oppia tulemaan
Toimeen sekä itsensä että muiden kanssa.

Jo lapsesta asti opimme ajattelemaan nälänhätää ja sotia asioina,
Joille ei kuitenkaan voi mitään.
Opimme myös monia muita tapoja luovuttamaan ponnistusta ja uskoa vaativien asioiden äärellä.

Tämä on kuitenkin vaarallista kun tehdään päätöksiä, joiden vaikutukset ulottuvat toiselle puolelle maapalloa ja hamaan tulevaisuuteen.
Me luovutamme mielellämme vastuun päättäjille ,noudatamme
mahdollisesti jopa annettuja ohjeita, annamme holhousoikeutemme ns. valtiolle, toimimme tahona, jonka
mukavuudenhalu on vahvassa liitossa kolmannen maailman kärsimysten kanssa.

Jäätiköt sulavat, taivaan-kansi repeää, aseteollisuus rehottaa,
sorto elää ja kaiken voi helposti sivuuttaa, jos ei tiedä.
Siksi tietämättömyys on valloille valttia.

Tänä päivänä meillä on mahdollisuus ottaa itse selvää asioista
ja paremmat puitteet ymmärtää tekojemme seurauksia.
Historia, tieteet, taiteet, omat kokemuksemme, ympäristön muutokset. Kaikki ne pyrkivät kertomaan meille jostain ihmeellisestä ja näyttämään sinne tien.

Yksilö on voinut vaikuttaa asioihin valitsemalla itse kenen
pussiin rahansa kantaa . EU toimittaa tässä muiden valtakoneistojen muassa paholaisen virkaa tekemällä
tuotteiden boikotoinnin käytännössä mahdottomaksi.

Laki kieltää niiden tuotteiden kotimaisuudella mainostamisen, jotka eivät saa EU-tukea . Direktiivit ovat pompotelleet yksilöä sekä yksityistä yrittäjää mielivaltaisesti EU:n perustamisesta
lähtien . On myös tulossa uusi laki jonka mukaan valmistajan
ei tarvitse ilmoittaa asiakkaalle geenimanipuloidun rehun käytöstä ruoan valmistuksessa.
Tämä tekee mahdottomaksi valinnan luonnollisesti ja epäluonnollisesti valmistetun ravinnon välillä.

Mihin tämä johtaa?
Moni tuntee jo Monsanton uhkakuvat.

Jos haluan olla tietoinen kuluttaja, kuinka se on mahdollista jos lain mukaan minulla ei ole oikeutta tietää miten elintarvikkeeni on valmistettu?

On mielenkiintoista millä tavalla uudistuksia myydään kansalle
eri aikoina erilaisin käsittein.

Hyvinvointivaltiot ovat kuuluttaneet jo jonkin aikaa erilaisia turvallisuusuhkia, jotka tarttuessaan ihmisen eläimelliseen pelkoviettiin saavat mielen puolustuskannalle.
Kun mieli on varuillaan, sen on helpompi ottaa vastaan välittömiä ratkaisumalleja, joita sille ulkopuolelta tarjotaan.
Sopimuksia, lääkkeitä, turvallisuus-palveluita, päihteitä.
Halpaa geenimanipuloitua ruokaa talouskasvun taantuman alla.
Ei ole mitään korkeinta porrasta, siellä nauraa paholainen.
On joukkohypnoosia tai parantavaa rakkautta.

Olemme itsemme loukussa niin kauan kuin etsimme ratkaisuja
ulkopuolelta ja reagoimme tunteella ennen todellisia
Sielun tarpeitamme.

Monet kokevat mielen sairaudet henkisiksi potentiaalisiksi
Haasteiksi jolloin tulisi olla mahdollisimman rehellinen itselleen, ehkä löytää itsepetoksia. Silloin luonnolliset tunne-elämykset ovat tärkeitä tiedonvälittäjiä.

Kuinka me tiedämme todelliset sieluntarpeemme, jos vaimennamme äänen sisällämme ja haemme tohtorilta haluamiamme tunteita?
Emootioiden ei tulisi nousta itsevaltiaiksi, sillä todellisen tiedon välitys on maallisen tunteen takana.
...

Eikö geenimanipulaatiolla ruoan tuotannossa totisesti lyödä ihmiskunnan yhteisvastuu pois yksilön silmien edestä häiritsemästä?
Niin kuin ei ihmisellä olisi jo luonnollisissakin puitteissa ongelmia rästissä ja melkoinen velkataakka niskassaan
nyt luodaan jo lisää epälogiikkaa.

Mutaatioita, perinnöllisiä sairauksia.
Puhumattakaan sen ongelmasta teomaanisena tekona.

Meille ollaan syöttämässä perustavanlaatuisesti homehtuneen
politiikan tulosta päätöksillä, jotka yrittävät pitää pystyssä maailmalla vallitsevaa teennäistä rakennelmaa.
Päätöksillä, jotka yrittävät lakaista ongelmia maton alle.
Ongelmia, jotka ovat maailmanlaajuisia. Ongelmia, joita esiintyy vain jossain päin maailmaa.
Ongelmia, jotka ovat loppujen lopuksi meissä itsessämme
ja ominaisia leviämään heikkojen tekojemme tai sanomisiemme kautta.

Samalla kun tuhoamme kulttuureja sekä eläin- ja kasvilajeja, petaamme pelikenttää Orwellin 1984:n sielunmaisemaa kohti
ja teemme itseämme ihmiskuntaa typeräksi.
Meitä uhkaa älyllinen taantuma.

Jokaisella on oikeus valita miten paljon ja millä tavalla itseään haastaa. Tämä oikeus tulisi suoda myös niille jotka haluavat elää niissä rajoissa, niissä puitteissa jotka Jumala on heille luonut.


Lapsi näkee, teini rimpuilee, pari-kymppinen on voimantunnossa potentiaalista sotilaskarjaa.

Vasta kun ihminen suhtautuu itseensä ja ympäristöönsä kysymyksellä eikä vastauksella, tosiasiat tulevat julki.

Mutta tosiaan, jos saatana ajaa ulos saatanan, silloin se on noussut itseään vastaan.
Kuinka sen valtakunta silloin voi pysyä koossa?

Revi se itse ihminen irti ideoista jotka heräämistä haittaa.
Tämä on avoin seikkailu missä suurimmista vaaroista on varoiteltu kautta aikain ja parhaat kartat löytyvät omasta sydämestä.

Hyökyaaltona kuvittelemme sen tulevan.
Maan madoksi se menee, aseista riisuttu paha.

Mutkan takana odottaa paholainen, jos emme kysy tekojemme seurauksia vaan eläimiltä tietä.
Ihminen on toiselle portti, koulutoveri, asianajaja
Ken ei tunne historiaa, on tuomittu elämään se uudelleen.
On aika ihmiskunnan aikuistua ja päästää irti murrosikä tuo ihanan kipeä.
Uudistuvat solut, nuoret sukupolvet . Katsokaa.
Katsokaa sen taakse mitä näette.

Rakkaus on ikiliikkuja, se ei kulu ei pysähdy .
Tekee työtään estyessäänkin, jos joku yrittää estää sen eteenpäin menemisen, kääntyy se estäjää itseään vastaan ja jatkaa reippaasti kulkuaan.
Paha on portti ja esimerkki niin hyvässä kuin pahassakin ja
Hyvä on portti ja esimerkki niin pahassa kuin hyvässäkin.
Kaiken jälkeen hyvyys jatkaa etenemistään, jatkaa kulkuaan ilman että sitä voisi estää. Minä en voi pysäyttää rakkauden kulkua, mutta voin kieltää itseäni nauttimasta siitä. Tai sulkea itseni siltä kokonaan.
Rakkaus se jatkaa vaan.

Diagnoosi-tiede vangitsee näkemyksen ja sulkee silmät motiiveilta

Tiedemiehet etsivät,porautuvat yhä syvempään ja pienempään. Katsovat kauemmaksi koneillaan ihmetellessään ihmisyyttä ja elämää. Tämä on varsin välttämätöntä yhteisen hyvinvointimme kannalta,mutta pyhittääkö tarkoitus keinot?
Luonnontieteellinen ajattelu antaa kyllä näennäisen arvon eläin- ja kasvikunnalle, mutta nostaa loppukädessä ihmisen itsensä oman onnensa sepäksi. Toimintaan asennoiduttaessa on erinomainen lahja osata laittaa itsensä likoon ja olla siinä mielessä itsensä herra. Toiminnan takana tulisi olla myös korkeampi pyrkimys kuin ihminen itsessään.

Ajattelumalli jossa ihminen pitää itseään korkeimpana älyllisenä olentona maailmankaikkeuden toiminnan symbioosissa,antaa ihmiselle itselleen oikeuden tehdä ratkaisuja yli oman käsityskykynsä lajin selviämisen periaatteen pohjalta.

Unohdamme helposti oman kuolemanpelkomme tuoman moraalisen haasteen ja sen vaikutuksen käyttäytymiseemme.
Aivan kuin ihmisen kehitys tapahtuisi itsestään vaikka eläisimme kuin eläimet ja seuraisimme aina alhaisimpia viettejämme. Pelästymme kun meille puhutaan,vihaamme kun meitä rakastetaan,ylpeilemme kun meitä autetaan.

Nykyisyyttä palvova käsitys pitää ihmisen puutteissaan kiinni ja ansiot itsellään.
On vain nykyhetki,sen mukanaan tuomat haasteet ja niiden hallintavälineet.

Täsmälääkitys suorituskykyyn,ratkaisu "nälänhätään",vastaukset apteekista.

Monissa vakavissakin päätöksissä on näkyvissä päätöksentekijän oma ylpeys ja peesaajien ylpeä alamaisuus.

Rakkaus on näkyvissä jo ensimmäisen rna:n itseään monistavassa ominaisuudessa.

Tiedemiehet ihmettelevät mikä erityinen aine säätelee valintaa monistusvaiheessa
ja jättävät kaiken lävistävän korkeamman pyrkimyksen pois ajattelustaan tehdessään
elämää itseään koskevia hahmotelmia ja päätelmiä.

Lopputuloksena otetaan löydöt ja niiden ominaisuudet ihmisen henkilökohtaisen
hyvinvoinnin käyttöön.

Uskon kyllä että edellinen ja aina vain edellinen rakenteellinen syy-seuraussuhde pystytään
erittelemään mikroskooppisen tarkasti.

Olemme kuitenkin jo niin syvällä luonnontieteellisen ajattelun vaikutuksen alaisuudessa,että
moni todella luo arvomaailmansa ja oikeutensa sen pohjalta.
Se antaa ihmiselle käytännössä luvan tehdä viettiemme palvelemisesta henkilökohtaisen perustarpeen.
Luodaan tyhjästä ruokaa,ohitetaan meille annetut puitteet ja ansaittu voitto pysyy valtioiden eli yhtiöiden ja muun järjestäytyneen rikollisuuden kierrossa.Siis oman itseni.

Minä päästän itseeni heikotuksen,annan mustalle aukolle ruokaa,materiaalia basaariin.
Kutsun viettelyksen talooni,se tulee kuin rukous mutta se on toista maata.
Viiltelee minusta palasia maailmaan,naulaa kiinni aikaan ja lattiaan,diagnosoi
toisen dignosoimaan,tuomitsee jonkun puolestani.

Ihminen on terveellisiä virikkeitä tarvitseva lapsi,lapsi kaipaa aikuisen opastusta ja aikuinen korkeamman kuin ihminen.
Emme me kuuntele jos ystävämme meitä opettavat,jumalia me kuuntelemme,mitä milloinkin.
Sana ei ole ihminen,sana ei hyökkää meitä vastaan.Sana on mietittäväksi,mikä on mietteitä vastaan.
Elokuvataide,kirjallisuus,musiikki. Kaikki ne ovat opettajan asemassa kuluttajaan nähden ja otamme niiltä vaikutteita aina arvomaailmoista eleisiin ja uravalintoihin.
Kehittäkäämme silmää sen suhteen minkälaisia virikkeitä suostumme ottamaan pienten aivoitustemme harmiksi sielunelämäämme värittämään.

Korkein toimii ajattelun ja toiminnan alueella motivoivana tekijänä,ohjaa ajattelua sekä tekoja.

Yrittäisinkö olla toisille mukava,jotta toiset ajattelisivat minun olevan mukava vai koska se on minusta mukavaa että muillakin on mukavaa?
Tai olisinko toisille mukava,jotta voisin olla ylpeä itsestäni universaalin rakkauden edessä luottaen siihen että kaikilla on mukavaa kun minullakin on mukavaa,vai
onko joskus kaikille parempi että lasken mukavuuteni pois ympäristöni hyvinvoinnin edessä?

Usein sillä hetkellä kun mieleemme iskee vastustamaton halu,me kuvittelemme että sen toteuttaminen
olisi meille henkisesti terveellistä ja ainut ovi kulkea,juuri se minulle sopiva.Saamme siitä kyllä nautintoa.
Pitäisin nautintoja kuitenkin elämän luonnollisina seurauksina enkä seuraamisen arvoisina lopullisina ohjenuorina.

Nykyisyyskäsitys ilman suhdetta ikuiseen ei etsi ikuista tasapainoa,se etsii taukoja,pakotietä,päätepistettä,alkua.
Se antaa eläimelle oikeuden ja siksi seuraa biologisia viettejään sieltä mistä aita on matala.

Me häsläämme ja kohkaamme halujemme perässä vapautta pakoon.
Turvassa syvemmiltä sielun tarpeiltamme laulamme aina vain teennäisempiä lauluja ja
kovemmalla äänellä kuin peittääksemme sydämestämme kantautuvan jyrinän.